10. tammikuuta 2014

Kakku kissalle


Tämä idea oli ehkä hullunkurisin taas vähään aikaan. Päätin nimittäin tehdä kissallemme Siriukselle oman kakun hänen juhlapäiväkseen 16.12, joka on hänen saapumispäivänsä meille. Löytökissataustansa vuoksi kun emme tiedä Siriuksen syntymäpäivää tai edes tarkkaa ikää, niin olemme tätä päivää pitäneet sitten hänen juhlapäivänään. Koska hän on niin rakas. ♥

Tähän kun kävin Stockmanni lihatiskiltä ostamassa raaka-aineita, niin taisi myyjiä huvittaa kun ostin niin pieniä määriä tavaraa ja kerroin niistä tulevan kissankakun. Tuota broileria löytyi viikon päätteeksi koulun kylmiöstä, ja se oli jo kertaalleen pakastettua ja olisi mennyt biojätteeseen, niin otin sitä mukaani tätä varten.  Lemmikeille voi helposti tehdä hyvinkin yksinkertaisista raaka-aineista herkullisen ja hienon kakun!

* * *
Pohja:
1 kananmuna paistettuna

1. kerros:
tartarjauhelihaa

2. kerros:
kypsää maustamatonta broileria paloina
liivate-vesiseos (+ SalmoPet -kalaöljyä mauksi) hyydyttämään

Pursotukset:
vispikermaa (laktoositon)

Koristukset:
sydämenmuotoisia kissanherkkunappuloita
raakaa lohta siivu ruusukkeeksi

Ensin siis vatkasin kananmuna kevyesti ja paistoin pannulla 10 cm:n muottirenkaan sisällä, näin sain siitä oikean kokoisen ja tasaisen. Kananmunapohjan päälle painelin tiiviisti jauhelihan, ja jauhelihan päälle seoksen, jossa oli kypsää broileria palasina ja hieman liivate-vesiseos hyydyttämässä. Tämän annoin hyytyä yön yli jääkaapissa tämän muottirenkaan sisällä.
Seuraavana päivänä sitten koristelin kakun kermapursotuksin (johon käytin ihan minikokoista tähtityllaa), nappuloin ja lohiruusukkeella. Asettelin kakun pienelle lautaselle jossa oli pieni pääkallopitsipaperi, ja sitten Sirius pääsikin jo maistelemaan kakkuaan. Herran oli aluksi hämmennyksissä ylimääräisestä ruokatarjoilusta outoon aikaan, mutta hoksattuaan mistä oli kysymys, alkoi hän lipoa ensin kermoja ja sitten sai siivun kakkua ja mutusteli sitä samalla muristen että "om nom nom". Höpsö otus. ♥

Koulussa: 2. jakson yhteenveto (2. lukuvuosi)

Tämän lukuvuoden 2. jakso piti sisällään:
- 4 ov työssäoppimista
- 4 ov Osaajana ammatissa -teemaa

Työssäoppimisjakson suoritin Nurmileivän leipomossa Helsingin Tukkutorilla. Työpaikan tuli olla tarpeeksi iso ja valmistaa isompia määriä tuotteita ja pitkälti koneellisesti, ja tämä oli siis semmoinen paikka. Tällä leipomopuolella tein 4 viikkoa leipurin töitä eli erilaisia leivonnaisia ja leipiä hiivataikinoista. Paljon tuli tänä aikana tehtyä erilaisia leipiä ja sämpylöitä, sekä pullaa, viinereitä ja munkkeja. Siellä tehtiin muuten jotain aivan älyttömän hyvää focacciaa, jota pääsimme aina välillä maistelemaan, sitä jäin erityisesti kaipaamaan.
Työssäoppimisaika meni nopeasti, ja viihdyin siellä hyvin. Työaika oli maanantaista torstaihin klo 10.00-17.00, ja perjantaisin klo 6.00-10.00. Myönnettäköön, että alalle poikkeuksellisen myöhäinen työaika oli suuri houkutus paikkaa valitessa. ;)
Jaksolta sain lisää tuntumaa taikinantekoon ja käsitystä kuinka työt jaksottuvat ja jakautuvat isossa leipomossa. Opin tuntemaan ja käyttämään uusia koneita, sekä heittämään jauhoja pöydälle tai taikinalle silleen "like a boss", silleen kuin ammattilaiset tekevät.

Paikan roskakatosta en jäänyt kaipaamaan, siellä nimittäin haisi aivan järkyttävän pahalle! Viereisessä liiketilassa sattui sijaitsemaan eräs lihatukku ja jaoimme roskakatoksen heidän kanssaan, ja aina sai pidätellä henkeään kun sinne meni, ja milloin lattialla oli jotain luita tai verta ja suolenpätkiä...

Arvosanaksi harjoittelujaksosta tuli K3 eli paras mahdollinen jälleen, ja työpaikkaohjaaja kehui että olen oikein kehityskelpoinen yksilö ja innostunut alasta, ja minussa oli myös oma-aloitteisuutta.

Kuvia minulla ei valitettavasti ole työssäoppimispaikan töistä.

* * *

Osaajana ammatissa -teema piti sisällään sen, että ryhmissä perustimme oman yrityksen ja kehittelimme sille liikeidean ja valmistettavat tuotteet. Jokainen ryhmä toimi vuorollaan viikon esimiehenä muille ja silloin valmistettiin heidän yrityksen tuotteita.

Minun yritykseni ja liikeideani oli mukaelma haaveideni kahvila-leipomosta. Se olisi jenkkityylinen diner, jossa olisi shakkiruutuinen lattia, jukeboxi, ja muutenkin retrohenkinen sisustus. Siellä fiftarihenkiset tarjoilijat tarjoilisivat pöytiin, ja tarjolla olisi erilaisia amerikkalaisia klassikkoleivonnaisia, jäätelöannoksia, burgereita yms. pientä naposteltavaa. Ehkä jotain lounastakin. Erilaiset erityisruokavaliot olisi huomioitu hyvin. Paikassa voisi järjestää aina välillä jotain hauskaa ohjelmaa ja teemaviikkoja, ja alennusta laskusta saisi paikan henkeen sopivalla pukeutumisella, tai jos paikalle saapuisi jollain päheällä vanhalla jenkkiautolla. Tästä haavekuvastani tule varmasti kertomaan lisää jatkossakin.

Minun viikollani leivottiin:
- New York Cheesecakea
- jättisuklaamuffinsseja
- kirsikkapiirakkaa
- sitruunamarenkipiirakkaa
- gluteenittomia mudcakeja
- vegaanisia jättisuklaacookieita
- hampurilaissämpylöitä

Ohjeet näihin tuotteisiin olivat lähes kaikki omiani ja tästä blogistakin löytyviä, jotka mukailin sitten valmistettavaksi isommissa määrissä ja koulun olosuhteissa. Muffinssit valmistettiin muffinssimixistä (= valmis jauhoseos johon lisätään vettä ja öljyä), ja hampurilaissämpylöiden ohje oli käyttämästämme kirjasta. Sitruunamarenkipiirakkaan kehittelin ohjetta, ja niiden valmistus olikin varsinainen episodi...

Mudcaket, muffinssit sekä cookiet olivat erityisen hyvin onnistuneita ja ohjeet toimivat sellaisenaan vaikka suuremmissa määrin. Kirsikkapiirakka ja New York Cheesecaketkin onnistuivat, vaikka käytössä olevien vuokien kanssa täytteiden ja pohjien määrät eivät aluksi menneet aivan yksi yhteen, mutta reseptejä muokattiin ja paranneltiin viikon aikana kokemuksien myötä.

Sitten ne sitruunamarenkipiirakat. Niiden takia olin jo lopettamassa koulun ja luovuttamassa totaalisesti alan suhteen, kun oli hieman vastoinkäymisiä niiden kanssa. Minulla ei siis ollut varsinaista ohjetta niille, muuta kuin että muromassaa pohjaksi, sitruunakiisselitäytteelle parikin "sinnepäin" ohjetta, ja päälle tulisi marenkia. No ei se ihan näin sitten mennyt.
Ongelmaksi muodostui tämä sitruunakiisselitäyte, joka ensimmäisen reseptin myötä oli jotain sanoinkuvaamattoman pahanhajuista ja oudonväristä mömmöä. En tiedä oliko siinä jotain muutakin vialla kuin väärinymmärtämäni valmistustekniikka, mutta epäilen että joukossa olisi ollut mahdollisesti jollaintapaa pilaantunutta kananmunaa.
Pääsin kuitenkin tämän asian "yli" vielä saman viikon aikana, ja kokeilin toista reseptiä joka oli minulle tutumpi. No sillä piirakat sitten onnistuivatkin. Tästä reseptistä pitäisi kehitellä vähän pienempi versio kotikäyttöön, ei semmoista josta tulee 20 piirakkaa.

Muiden yritysten viikoilla valmistin mm. macaronseja (ensimmäistä kertaa, vihdoinkin!), gluteenittomia juustokakkuja, Bebe-leivoksia, pekaanipähkinäpiirakoita, kuningatarpiirakoita, käpykakkuja, hyydykeleivoksia, taatelikakkuja, glögi-juustokakkuja, punajuuri-Aurajuustopiirakoita, kananmunattomia muffinsseja, kaneliässiä, sekä piparkakkutaikinaa ja siitä sitten monenmuotoista piparia.

Kaikenkaikkiaan jakso meni mukavasti ja saimme tehdä kivoja töitä. Tuo oman yrityksenkin vetäminen oli loppujen lopuksi kivaa, vaikka ennakkoon se jännittikin paljon ja stressasin miten suunnittelemani työt ja aikataulut toteutuvat, saapuuko tilatut raaka-aineet ajallaan tukusta, ja pystynkö pitämään niin monia lankoja käsissäni yksin. I did it!

Tässä kuitenkin jokunen kuva jakson töistä:

Huge muffins are huge.

Cherrypie that'll kill ya!

Nimestään huolimatta melkoista herkkua!

Sitruuna-marenkipiirakkaa!

Vegaanicookiet valmiina maailmanvalloitukseen!

New York Cheesecakeakin olisi tarjolla.


Tämän jakson "Osaajana ammatissa" -teema jatkuu 3. jaksolla.

Amerikkalainen Pumpkin pie


Pumpkin pie eli suomalaisittain kurpitsapiirakka on se(kin) roikkunut jo pitkään siellä to do -listalla. Maku -lehden numerossa 5/2013 oli USA -extra, ja siinä esiteltiin myös Helsingistä löytyvän amerikkalaisia ja brittiläisiä tuotteita myyvää Behnford's -liikettä ja tuotteita, ja joukossa oli muutama resepti niiden hyödyntämiseen. Itse olen vieraillut useastikin kyseisessä liikkeessä etsimässä maailman erikoisuuksia kokeiltavaksi, ja ohjeessa tarvittavaa kurpitsasosetta minulla olikin jo kaapissa odottamassa kokeilua.

Kurpitsapiirakkaa maistoin tämän myötä siis elämäni ensimmäistä kertaa, ja se maistui hämmentävästi piparitaikinalle. Se sopii siis makunsa puolesta hyvin syksyyn ja talveen. Pohjataikinan ohje oli muuten erityisen hyvä, se kesti täytteen kosteuden ja leikkautui murenematta.

Behnford'silla kannattaa vierailla jos Helsinkiin päin eksyy, ja kauempaa asuvia palvelee myös nettikauppa. Liike sijaitsee nykyisin osoitteessa Keskuskatu 6, aivan Rautatieaseman läheisyydessä.


* * *

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
125 g voita
1 keltuainen

Kurpitsatäyte:
2 kananmunaa
1 prk = 425 g kurpitsasosetta (Libby's)
1 prk = 400 g kondensoitua maitoa
(2 rkl sokeria)
1 tl kanelia
0,5 tl jauhettua inkivääriä
0,25 tl neilikkaa
0,5 tl suolaa

Valmista ensin pohja nyppimällä rasva, vehnäjauhot ja sokeri ryynimäiseksi seokseksi. Lisää kananmuna ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Painele taikina halkaisijaltaan n. 20 cm:n vuoan pohjalle ja reunoille. Tämän kokoisessa vuoassa piirakasta tulee täytteen osalta paksumpi. Laita piirakkapohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Vatkaa munien rakenne rikki, sekoita joukkoon kurpitsasose ja mausteet, ja kondensoitu maito vähitellen. Kaada seos piirakkapohjan päälle, ja paista uunin ala-keskitasolla ensin 200°C asteessa 15 minuuttia, ja laske lämpö 175°C asteeseen ja jatka 40-50 minuuttia. Piirakka on valmis kun täyte on hyytynyt ja pinta saanut hieman väriä. Pintaan saattaa tulla halkeama kypsymisen aikana, mutta täyte yleensä jäähtyessään laskee ja tiivistyy vielä.

Piirakan voi tarjoilla esimerkiksi kanelilla tai kardemummalla maustetun kermavaahdon kanssa.

Alkuperäisessä, kurpitsasosepurkin kyljestä löytyvässä ohjeessa täytteeseen tuli vielä reilusti sokeriakin, mutta tämä oli kyllä aivan tarpeeksi makeaa ilman sokeria. Sokerin puuttuminen ei vaikuta piirakan ulkonäköön tai hyytymiseen.

Käpykakku


Viime syksyn isänpäivän kahvipöydässä koreili käpykakku, itsetehty sellainen. Tein käpykakkua ensimmäistä kertaa elämässäni ja reseptin kehittelin itse, ja kaikki meni niin nappiin kuin vain voi. Kerrankin tuntuu että kaikki onnistui täydellisesti, ja olin siksi tästä niin tohkeissani. Makukin oli juuri niinkuin lapsuuden muistoissa. :)

Käpykakku tuo mieleen lapsuuden, koska sitä meillä oli usein kahvipöydässä. Sieltä mistä olen kotoisin, käpykakku on leipomoiden kestosuosikki edelleen ja sitä myydään ympäri vuoden tasaiseen tahtiin, enkä itse osaa ajatella käpykakun kuuluvan mihinkään tiettyyn vuodenaikaan tai juhlaan.
Minun muistoissani käpykakussa on aina ollut välissä vadelmahilloa, ja päällinen on ollut ruskeaa marsipaania jossa maistuu selkeästi suklaa. Välissä on ollut jonkinlaista kreemiä. Opettajieni mielestä oikeaoppisesti välissä on voikreemiä sellaisenaan tai suklaalla maustettuna, mutta itse en niin hirveästi välitä rasvaisesta voikreemistä, tämä kerman ja vaniljakreemijauheen yhdistelmäkin sopii väliin vallan mainiosti.

* * *

Pohja:
4 kananmunaa
1,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja (tai gluteenitonta jauhoa)
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Kostutus:
sokerivettä (20%)
rommiaromia ja/tai rommia

Väliin:
vadelmahilloa
750ml (=3 prk) vispikermaa
1,5-2 dl vaniljakreemijauhetta

Pinnalle:
1 dl kermaa vaahdotettuna kakun pinnalle
350g (ruskeaa) marsipaania
kaakaojauhetta
(ruskeaa elintarvikeväriä)

Koristeluun:
tomusokeria tai lumijauhetta

Valmista ensin pohja vaahdottamalla munat ja sokeri. Sihtaa joukkoon keskenään sekoitetut jauhot ja leivinjauhe. Levitä massa leivinpaperoidulle uunipellille, ja paista 200°C asteisessa uunissa n. 8-10 minuuttia, kunnes pohja on kypsä. Kumoa sokeroidulle leivinpaperille ja poista pohjapaperi.
Leikkaa jäähtyneestä levystä 4 kpl (erikokoiset) pisaran muotoisia paloja. Kannattaa tehdä kaavat leivinpaperista niin muoto pysyy oikeana ja voit varmistaa kakkupohjan riittävyyden.

Tässä välissä kannattaa valmistaa sokerivesi. Sokerivesi on liuos jossa on sokeria ja vettä suhteessa 1:4. Liuosta valmistetaan tarvittava määrä, ja se kiehautetaan niin että sokeri liukenee, ja jäähdytetään esim. vesihauteessa. Tämä käy kaikkien kakkujen kostutukseen. Mausta sokerivesi rommiaromilla ja/tai rommilla, itse käytin molempia.

Vispaa kerma ja sekoita siihen vaniljakreemijauhetta, kunnes kreemi paksunee ja maku on hyvä. Vaniljakreemijauheen menekki voi olla eri merkkien välillä erilainen, siksi on hyvä lisäillä kreemijauhetta pikkuhiljaa.

Kostuta kakun pohjimmainen levy, levitä päälle vadelmahilloa ja hillon päälle kermakreemiä. Kokoa kakku loppuun ja päällystä vielä lopuksi kauttaaltaan kreemillä. Kelmuta kakku kauttaaltaan ja muotoile käsin. Anna maustua kylmässä seuraavaan päivään.

Päällystä kakku marsipaanilla, joka on värjätty ruskeaksi kaakaojauholla. Tässä voi käyttää apuna myös ruskeaa elintarvikeväriä ja valmiiksi ruskeaa massaa. Kannattaa siltikin lisätä massaan kaakaojauhetta, jotta marsipaani saa suklaisen maun. Leikkaa marsipaanin pintaan piikit pitämällä saksia melkoisen vaakatasossa. Tässä parhaat ovat kapeat ja teräväkärkiset sakset (esim. parturisakset) jotta jälki on siistiä. Piikkejä voi muotoilla vielä käsin terävämmiksi ja pidemmiksi.

Koristele käpykakku halutessasi tomusokerilla tai lumijauheella.

19. joulukuuta 2013

SLY25: Joulukuun paketti!


Joulun odotusta ja tätä itse jouluaattoa edeltävää jännitystä helpottamaan saapui joulukuun SLY-paketti! Olen ollut joulusta ihan täpinöissäni viime viikot ja tämä hömpötykseni tuntuu vain kiihtyvän sitä mukaa kun kalenterista availlaan luukkuja.

Paketista löytyi:
- soijarouhevalmiste nachoille
- nachoja
- isoja suklaisia koristetähtiä
- Vegegel -nimistä kasvipohjaista hyydyttäjää
- Earl Grey -teetä
- Salmiakki Mix -pussi
- servettejä
- kynttilä
- kissalle lelupallo
- tervehdys sekä reseptejä
- ♥ ... ja aivan mielettömän ihana ja kaunis cupcake-kuusenkoriste! ♥

Nachot ja texmex-herkut onkin loistava idea uudenvuoden tarjoiluille! Tämä soijarouhevalmiste olikin uusi tuttavuus enkä ole siihen vielä itse törmännytkään, ja tätä onkin kiva kokeilla. Vegegelin myötä voisinkin kokeilla jonkun hyydykekakun valmistamista ilman liivatetta, ajatus siitä onkin muhinut jo jonkinaikaa mielessä. Tätä voisi kokeilla myös esim. johonkin panna cottan tyyliseen jälkiruokaan. Teetä ja salmiakkiakin tulee kulutettua. Servetit olivat kauniit ja sopivat talveen muutenkin eikä vain pelkkään jouluun, ja kynttilöitä tulee polteltua paljon tämmöisenä pimeänä vuodenaikana.

Siriustakin oli muistettu ja hänelle paketissa oli lelupallo, joka saa varmasti kyytiä kun saa sen käpäliinsä. Sirius on aina ollut kova leikkimään eikä leikki-into ole laantunut vaikka ikää tulee koko ajan lisää. :)

Tästä cupcake-kuusenkoristeesta tulee minun aarteeni, ja se pääsköön aina kunniapaikalle joulukuusessani. Sitten joskus kun olen vanha mummeli kiikkustuolissa ja luonut mahtavan kondiittori-uran ja hallinnoin kuuluisaa leipomo-imperiumia (:DDD), niin muistelen ja kerron tästä kuusenkoristeesta kuinka silloin kun olin nuori ja opiskelin alaa ja sain sen semmoisen leivontaringin salaiselta ystävältäni. ♥

Ihanaista ja iloista joulua kaikille SLY-rinkiläisille ja erityisesti ihanalle Salaiselle LeivontaYstävälleni!

Vielä on pari viimeistä päivää koulua ennen pitkää joululomaa, ja olen niin iloinen kun sain hoidettua tässä vielä kaikki rästitehtävät ja sairaspoissaolojen korvauksetkin pois ennen joululomaa. Opintosuoritusotteessa on nyt kaikki siis ajantasalla ja niinkuin pitääkin. Joululoman aikana yritän saada tännekin postailtua viimeaikaisia kakkuja ja muita tekeleitä. :)

27. marraskuuta 2013

SLY25: Marraskuun paketti!


SLY25 -kierroksen ensimmäinen paketti saapui tännekin, mutta tämä postaaminen otti oman aikansa...

Syksyn pimeys on kuitenkin päässyt valtaamaan mielen, ja olen ollut viimeaikoina hyvin väsynyt ja tuntuu ettei mikään ennen iloa tuottanut huvita enää samalla tavalla. Lähes joka päivä olen koulusta tultuani salakavalasti kääriytynyt peittoon ja ottanut kissan kainaloon, ja ottanut päiväunet pidemmällä kaavalla. Voi tosin olla että voimia vei myös tässä hiljattain ollut tiiviimpi työrupema, kun oli samaan aikaan niin monenlaista projektia menossa, koulun ohella.
Mieltä on painanut myös terveyteen liittyvät ikävät käänteet, ja olen tässä vointini mukaan yrittänyt luovia eteenpäin sillä tahdilla mikä on ollut mahdollista. Toivottavasti tämä väsymys ja toivoton olo menisi pian ohitse, en tunne olevani ollenkaan oma itseni. Ja jos vihdoinkin selviäisi syy tälle kivulle ja ololle, joka elämääni nyt terrorisoi. Paljon olisi kakkuja ja muita tekeleitä odottamassa postaamista. Onneksi joulukin lähestyy ja ehkä se piristää tämän pimeyden keskellä.

Mieltäni lämmitti suuresti emon ja ilmeisesti parinikin huoli, kun postausta ei ole alkanut kuulua, että onko kaikki hyvin. Tässä nyt vihdoin siis paketin esittely.

Paketista löytyi:
- kirsikkahilloa
- punaisia cocktail-kirsikoita
- vihreitä cocktail-kirsikoita
- vaniljasokeria
- piparkakkumaustetta
- kardemummaa
- alumiinisia piirasvuokia
- reseptejä sekä tervehdys

Kirsikoille löytyy takuulla käyttöä, ja niiden varalle oli mukana myös reseptejä. Samoin mausteet ovat semmoisia joita tässä leipomossa kuluu ja nämä ovatkin ajankohtaisia ja joulun leipomuksiin kuuluvia, ja itseasiassa kardemummapurkkini olikin täydennystä vailla. Nämä alumiiniset piirasvuoat ovatkin käteviä jos haluaa leipoa viemisiksi jotain!

Kiitos parilleni kirsikkaisesta paketista sekä huolenpidosta, myös emolle. ♥

7. marraskuuta 2013

Jouluisia ajatuksia...

Minuun on tuntunut viimepäivinä iskeneen jouluintoilu. Yleensä se ei tapahdu ihan näin aikaisessa vaiheessa, mutta ilmeisesti postiluukusta tipahtelevat mainospommitukset ovat tehneet tehtävänsä. Tekisi mieli viritellä jo jotkut jouluvalot, ja alkaa leipomaan jouluntuoksuisia herkkuja ja paketoimaan lahjoja. Onko tämä vielä liian aikaista? Kai joku muukin jo suunnittelee joulua?

Lapsuuden jouluihin kuului aina kinastelut pikkuveljen kanssa siitä, kumpi saa lukea ensin minkäkin lelumainoslehden. Näiden innoittamina sitten kirjoitettiin Joulupukille, ja tämä pääosin lahjatoiveita sisältänyt kirje vietiin aina illalla ulos johonkin mistä Joulupukin apulaiset sen löytävät, ja aamuun mennessä kirje oli hävinnyt eli ilmeisesti haettu.
Joulukuusi meillä oli joka joulu, ja kuusivarkaissa käytiin isin kanssa. Usein kuusi oli niin iso, että isi sanoi sen olevan jouluseitsemän eikä joulukuusi. Eräänä jouluna, kun olimme ihan pieniä ja pikkuveljeni oli vielä ryömimisiässä, hän kaatoi aattoiltana kuusen päälleen, kahdesti.
Koristuksista muistan hyvin vanhan oranssipaperisen Betlehem-tähden, eli semmoinen paperinen tähti jonka sisään tulee lamppu, ja tämä roikkuu ikkunan edessä. Ja ikkuinoissa oli perinteiset kyntteliköt, ja usein oli johonkin pihan kuuseenkin laitettu jouluvalot. Veljen kanssa rakentelimme lumipalloista lyhtyjä.
Isäni on melko kelmi, koska hänen toimestaan rakentelimme useampana jouluna ansoja Joulupukille, jotta voisimme varastaa pukilta muidenkin lasten lahjat. Tosi reilua. :D Lapsena sitä tietysti innostui kun sai jotain kovasti toivomaansa, eli tyypillisesti jotain leluja. Ja mitä enemmän paketteja, sitä malttamattomampana sitä odotti että niitä pääsi avaamaan. Iän myötä yleensä pakettien määrä vaan on ollut laskusuhdanteinen, ja siksi omista lahjatoiveistaan pitääkin välillä huolehtia itse.

Tänä vuonna olemme muruseni kanssa ajatelleet viettää joulun rennosti mutta tunnelmallisesti kotonamme. En siis itse aio ottaa sen suurempaa joulustressiä, enkä aiheuttaa sitä muillekaan. Minusta olisi kiva kutsua vaikka meidän molempien vanhemmat syömään ja kahvittelemaan näiden välipäivien aikana. Muutenkin joululoman aikana tulee varmastikin käytyä vanhempien luona.
Joulun ohessa meillä juhlitaan aina myös miehekkeen synttäreitä 27.12, ja välillä näiden kahden juhlan välille on hankala tehdä selvää eroa. Voin vaan kuvitella miten kurjaa on ollut lapsena kun synttärit on olleet aina joulun aikoihin. Tänä vuonna aion vihdoinkin toteuttaa suunnitelmani ja tehdä Karvinen-kakun hänelle.

Joulun ajan suunnitelmiini kuuluu...
- Suklaakalenteri pitää olla, siltikin vaikka ikää on jo 25 vuotta. Perinne se on tämäkin. :D
- Tykkään myös joulukorttien lähettämisestä ja saamisesta, tämän vuoden kortit onkin jo hankittuina.
- Käymme isäni kanssa Tarja Turusen joulukonsertissa joka vuosi, ainakin kerran.
- Muruseni kanssa olemme jo useampana vuonna suunnanneet Tallinnaan 2-3 yöksi juuri ennen joulua tai välipäivinä. Tänäkin vuonna ajatuksissa olisi käydä hakemassa joulufiilistä etelänaapurimme joulutoreilta.
- Kuunnella amerikkalaisia joululauluja mm. Ella Fitzgeraldin, Michael Bublén ja Frank Sinatran esittäminä. Suomalaiset joululaulut lapsikuoroineen ovat vähän liian harrasta minun makuuni.

Joulukuusi meiltä toki löytyy, semmoinen pieni kiiltävänmusta muovikuusi, johon laitan koristeiksi kimaltavia valkoisia lumihiutaleita, hopeisia  ja mustia pieniä palloja, pinkkiä helminauhaa. Tänä vuonna voisin hankkia siihen lisää jotain kimaltavia epäjouluisia asioita kuten venetsianaamioita, korkokenkiä ja timantteja.
Muita joulukoristuksiamme ovat musta takorautainen kynttelikkö jossa on mustia barokkitimantteja. Yhdet kirkkaat jouluvalot meillä on kuutionmallisessa lasimaljassa. Betlehemin tähti meiltä myös löytyy, se on tosin on musta ja kuvioitu hopeisin kimaltavin ornamentein.
En oikein välitä mistään perinteisistä joulukuvioista, ne eivät sovi meidän kotiimme ollenkaan, vaan enemmän perhejouluun maalla. Krumeluuria ei voi olla koskaan liikaa.

Joulupöytäämme kuuluu...
- lanttulaatikko (itsetehty)
- porkkanalaatikko (itsetehty)
- rosolli + pinkki kermavaahto (itsetehty)
- seitankinkku (itsetehty) + sinappia
- Cheatin' Roast Turkey -vegepaisti (näitä saa mm. Ruohonjuuresta)
- mahdollisesti joku kastike näille kinkunkorvikkeille
- luumurahka

Olen pienestä asti joulupöydässä täyttänyt lautaseni rosollilla ja lanttulaatikolla, ja tällä kaavalla mennään edelleen. Ja rosolliin kuuluu ehdottomasti 6 eri raaka-ainetta; peruna, porkkana, punajuuri, sipuli, suolakurkku ja omena. Minusta on ihan turhaa keitellä perunoita tai herneitä kun ei niitä kukaan koskaan syö.
Laatikot on helppo tehdä itse kun kaupasta saa semmoisissa isoissa pusseissa valmista kypsää lanttu-/porkkana-/perunasosetta, sen vaan maustaa ja lisää loput raaka-aineet ja laatikot uuniin. Itse teen laatikot vegaanisena, koska ne ovat oikeasti parempia kaurakermalla kuin lehmänmaitopohjaisella ruokakermalla, tämän totesi äitinikin jo vuosia sitten kun teki meitä varten osan laatikoista vegaanisina ja lopputulos olikin todella onnistunut.

Jouluun kuuluvia leivonnaisia ovat...
- Hanna-tädin pikkuleivät
- Englantilainen hedelmäkakku
- maustekakku
- taatelikakku
- piparit lähinnä se tekemisen ilosta ja koristelun vuoksi, ja piparitalokin on ollut tapana rakentaa
- tähtitortut, näitä tuo mieheke tykkää tehdä ja syödä, minä en välitä niistä ollenkaan
- tarkoituksena on kokeilla jotain uutta esim. hyydykekakkua 

Josko se Joulupukkikin lukisi blogiani niin tässä olisi minun toivomuslistani. Olen mielestäni ollut ihan kiltti tänä vuonna, ainakin niille ketkä ansaitsevat mukavan kohtelun.

Joululahjatoiveitani...
- astianpesukone
- metallinen kakkuhyrrä (Chez Marius)
- 20cm ja 24cm kakkurenkaat (näitä ei meinaa Suomesta löytyä mistään...)
- voitaikinatorvimuotteja 6-12 kpl
- minikokoinen kulmapaletti
- semmoinen Robertsin iso sivellin mitä leipomoissa käytetään, monien mielestä markkinoiden paras
- pulkkaa olen toivonut jo useampana vuonna mutta tähän asti se on jäänyt saamatta :(
- kirjat ovat aina mieluisia, varsinkin leivonta- ja keittokirjat (lähetä Tonttu vakoilemaan mitä hyllystä jo löytyy), toivelistalla olisi ainakin semmoinen kuin "Planeetan parhaat vegepurilaiset"
- haluan tuoksua Sirkus Aakkosilta, joten Dieselin Loverdose EdP olisi kiva
- Day:stä löysin Fluffin ihania passikoteloita ja iPhone-caseja 'Cherry On Top' -mallistosta
- pidän myös erilaisista kasveista ja kukista, ja suklaaövereiden sijaan kukat ovat ehkä parempi vaihtoehto

Astianpesukoneesta on puhuttu viimeaikoina meillä paljon. Tai lähinnä minä olen sitä halunnut ja jo päättänytkin että veronpalautuksista sijoitamme siihen, kun taas tuo miespuolinen on sitä mieltä ettei hän ainakaan sitä tarvitse, kun kumpikin saa hoitaa omat tiskinsä. Eihän se nyt ihan näin mene, ja uskon tiskikoneen pelastavan monelta sanaharkalta. Tässä leipomossa tiskirumba saa luvan loppua, ja tiskikone tulee, piste. :D

Tämmöisiä joulusuunnitelmia olisi minulla. Heti joulun perään onkin sitten uusivuosi pippaloineen, ja pitäisi varmaan miettiä myös mitä, missä, ja milloin sitten.