Leivoimme kolmessa eri ryhmässä ranskanleipää. Yksi ryhmä teki täysin suolattomia, toinen ryhmä ohjeen mukaisella suolamäärällä, ja kolmas ryhmä runsaalla suolamäärällä. Vertailimme sitten luokan kesken tuloksia niin ulkonäön, rakenteen kuin maunkin osalta.
Suolaton leipä oli ensinnäkin kamalan makuista, ei uskoisikaan kuinka paljon suolan puuttuminen voi makuun vaikuttaa. Suolaton leipä oli rakenteeltaan pehmeää ja löysää, ja väriä se sai epätasaisesti. Pinta oli muhkurainen, eikä leipä revennyt toivotusti ja oli muutenkin lässähtäneen oloinen. Tässä sisus oli selkeästi tummin.
Normaalisuolainen leipä oli ideaalisen näköinen ulkonäöltään ja väriltään, ja hyvärakenteinen. Kuori oli tasavärinen, tasainen ja hyvin revennyt. Maku oli tietenkin kohdillaan. Leipä oli myös hyvin kohonnut.
Voimakassuolainen leipä oli pinnasta tumma ja kova, ja rakenne oli suurihuokoinen. Suolaisuus tuli jälkimakuna.
Leipä on vähäsuolainen jos tuotteen suolaprosentti jää alle 0,6% (ruokaleivät) tai 1,2% (hapankorput ja näkkileivät). Voimakassuolainen on tuote, jossa suolaa on yli 1,2% (ruokaleivät) tai 1,6% (hapankorput ja näkkileivät. Normaalisuolainen ruokaleipä sisältää siis 0,6-1,2% suolaa. Suolan määrän merkitseminen leipätuotteeseen on pakollista.
Poikani opiskelee ekaaa vuotta kokiksi. He tekivät talvella samanlaisen testin ja tulos oli aivan samanlainen :) Tekivät toisella kertaa samanlaisen jauhojen kanssa.
VastaaPoista